Samalla kun opimme tätä asiaa koskevasta historiasta, meidän täytyy myös kysyä itseltämme, voimmeko me, jotka rakastamme Israelia ja rukoilemme sen puolesta, ottaa vastuun siitä, että murramme hengelliset linnakkeet, jotka vuosien kuluessa ovat muodostuneet.

Ehkä vastaus saadaan apostoli Paavalin kirjeestä Rooman seurakunnalle. Hän viittaa siihen, että kristityillä ON vastuu sen takia, että heillä on pelastuksen etuoikeus. He voivat sitten osallistua yhteiseen iloon nähdessään juutalaisten pelastuvan.

Roomalaisille 11: 11-15

”Minä siis sanon: eivät kaiketi he ole sitä varten kompastuneet, että lankeaisivat? Pois se! Vaan heidän lankeemuksensa kautta tuli pelastus pakanoille, että he itse syttyisivät kiivauteen. Mutta jos heidän lankeemuksensa on maailmalle rikkaudeksi ja heidän vajautensa pakanoille rikkaudeksi, kuinka paljoa enemmän heidän täyteytensä! Teille, pakanoille, minä sanon: Koska olen pakanain apostoli, pidän minä virkaani kunniassa, sytyttääkseni, jos mahdollista, kiivauteen niitä, jotka ovat minun heimolaisiani, ja pelastaakseni edes muutamia heistä. Sillä jos heidän hylkäämisensä on maailmalle sovitukseksi, mitä heidän armoihin ottamisensa on muuta kuin elämä kuolleista?”

Daniel oli vanhurskas mies, joka kuitenkin samaistui juutalaisiin maanmiehiinsä niin paljon, että hän luki itsensä heidän joukkoonsa pyytäessään anteeksiantoa heidän synneistään. Sitä kutsutaan ”samaistumis-esirukoukseksi”.

RUKOILE JESHUAN RUUMIIN PUOLESTA, ETTÄ SE SEURAISI DANIELIN ESIMERKKIÄ JA KATUISI NIITÄ SYNTEJÄ, JOTKA ON TEHTY JESHUAN NIMESSÄ.