-Lopuksi
Näiden surullisten Tisha B’Avin päivien päättyessä me iloitsemme Jumalan absoluuttisesta lupauksesta koota juutalaiset ja palauttaa heidät Jerusalemiin palvomaan Häntä pyhyyden kauneudessa.
Jeremia 3: 16-18
”Ja kun te lisäännytte ja tulette hedelmällisiksi maassa niinä päivinä, sanoo Herra, niin ei enää puhuta Herran liitonarkista, se ei enää ajatukseen astu, eikä sitä enää muisteta; ei sitä enää kaivata, eikä sellaista enää tehdä. Siihen aikaan sanotaan Jerusalemia Herran valtaistuimeksi, ja kaikki kansat kokoontuvat sinne, Jerusalemiin, Herran nimen tähden eivätkä enää vaella pahan sydämensä paatumuksessa. Niinä päivinä on Juudan heimo kulkeva Israelin heimon kanssa, ja he tulevat yhdessä pohjoisesta maasta siihen maahan, jonka minä annoin teidän isillenne perinnöksi.”
RUKOILE ISRAELIN PUOLESTA, ETTÄ SE MUISTAISI JUMALAN USKOLLISUUDEN JA KÄÄNTYISI HÄNEN PUOLEENSA KOKO SYDÄMESTÄÄN.
Several biblical regulations specify that full immersion in water is required to regain ritual purity after ritually impure incidents have occurred. A person was required to be ritually pure in order to enter the Temple. In this context, “purity” and “impurity” are imperfect translations of the Hebrew “tahara” and “tumah”, respectively, in that the negative connotation of the word impurity is not intended; rather being “impure” is indicative of being in a state in which certain things are prohibited until one has become “pure” again by immersion in a mikveh.