-Jumala pitää Sanansa

Jumala kutsui Jeremian profeetaksi ennen hänen syntymäänsä. Profeetta toi uskollisesti Jumalan varoituksen useille Juudan kuninkaille vedoten, että he tekisivät parannuksen ja kääntyisivät pois epäjumalanpalvonnasta. Kuten muutkin, Sidkia kieltäytyi kuuntelemasta.

Jeremia 1: 9 – 2:3

”Ja Herra ojensi kätensä ja kosketti minun suutani. Ja Herra sanoi minulle: “Katso, minä panen sanani sinun suuhusi. Katso, minä asetan sinut tänä päivänä yli kansojen ja valtakuntain, repimään maasta ja hajottamaan, hävittämään ja kukistamaan, rakentamaan ja istuttamaan.” Minulle tuli tämä Herran sana: “Mitä sinä näet, Jeremia?” Minä vastasin: “Minä näen mantelipuun oksan.” Herra sanoi minulle: “Sinä olet nähnyt oikein; sillä minä valvon sanaani toteuttaakseni sen.” Minulle tuli toistamiseen Herran sana, näin kuuluva: “Mitä sinä näet?” Minä vastasin: “Minä näen kiehuvan padan; se näkyy pohjoisen puolelta.” Ja Herra sanoi minulle: “Pohjoisesta on onnettomuus purkautuva kaikkien maan asukasten yli. Sillä katso, minä kutsun kaikki pohjoisten valtakuntain kansanheimot, sanoo Herra, ja ne tulevat ja asettavat kukin valtaistuimensa Jerusalemin porttien oville ja kaikkia sen muureja vastaan, yltympäri, ja kaikkia Juudan kaupunkeja vastaan. Sitten minä julistan heille tuomioni kaikesta heidän pahuudestaan, koska he ovat hyljänneet minut, polttaneet uhreja muille jumalille ja kumartaneet kättensä tekoja. Mutta sinä, vyötä kupeesi, nouse ja puhu heille kaikki, mitä minä käsken sinun puhua. Älä heitä kauhistu, etten minä kauhistuttaisi sinua heidän edessään. Sillä katso, minä teen sinusta tänä päivänä varustetun kaupungin, rautapatsaan ja vaskimuurin koko maata vastaan, Juudan kuninkaita, sen ruhtinaita, sen pappeja vastaan ja maan kansaa vastaan. Ja he sotivat sinua vastaan, mutta eivät voita sinua, sillä minä olen sinun kanssasi, sanoo Herra, ja pelastan sinut.

Ja minulle tuli tämä Herran sana: “Mene ja julista Jerusalemin kuullen ja sano: Näin sanoo Herra: Minä muistan sinun nuoruutesi armauden, morsiusaikasi rakkauden, kuinka sinä seurasit minua erämaassa, maassa, jossa ei kylvöä tehdä. Herralle pyhitetty oli Israel, hänen satonsa esikoinen. Kaikki, jotka sitä söivät, joutuivat syynalaisiksi; onnettomuus kohtasi heitä, sanoo Herra.”

RUKOILE ISRAELIN PUOLESTA, ETTÄ SE YMMÄRTÄISI SEURAUKSET JUMALAA VASTAAN TEHDYSTÄ SYNNISTÄ JA TEKISI PARANNUKSEN.